Ilmastonmuutos on aikamme keskeisin ja kriittisin haaste. Samoin  digitaalisuus yhdistettynä väestön ikääntymiseen luo painetta julkiseen palveluntuotantojärjestelmään ja vauhdittaa toimialojen murrosta. Seuraavat 10-15 vuotta ovat kriittisiä ilmastonmuutoksen sekä digitalisaation tuomiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin vastaamisen kannalta.

Konkreettisilla toimilla ilmastonmuutoksen osalta on kiire, mutta käynnissä oleva kansainvälisen ja kansallisen lainsäädännön perinpohjainen muuttaminen ja sitä kautta näkyvät tulokset vaativat aikansa. Siirtymä edellyttää lainsäädännön ja osaamisen kehittämisen lisäksi myös pikaisesti huomattavia lisäinvestointeja – Suomessa lisätarpeeksi on arvioitu yli miljardi euroa vuodessa.

Sanna Marinin hallitus linjasi Vuosaaren ilmastokokouksessaan 3.2.2020, että “hallitus perustaa ilmastorahaston, jonka pohjana on Valtion kehitysyhtiö Vake. Rahasto keskittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan, digitalisaation edistämiseen sekä teollisuuden vähähiilisyyden vauhdittamiseen. Vähähiiliseen talouteen siirtymiseksi tarvitaan riittäviä panostuksia esimerkiksi kiertotalouden, puhtaan teknologian ratkaisujen sekä energiatehokkuuden kehittämiseksi. Vaken pääoman suuruus on yli 2 miljardia euroa. Tämän hallituskauden aikana ilmastorahaston on mahdollista käyttää satoja miljoonia euroja.”

Ilmastorahaston tarkempi toiminta tarkentuu huhtikuun 2020 kehysriiheen mennessä.

Vake tiiviisti
2000
Valtionyhtiö, perustettu
2000
Toiminta käynnistynyt
1
Yhtiön taseessa
1
Työntekijää

Vaken oma ehdotus: digi- ja ilmastoinvestointien vauhdittaja

Vaken hallituksen strategiaehdotuksen mukaisesti yhtiön toiminnan ytimessä olisi tunnistaa parhaimmat pääomitettavat  digi- ja ilmastoinvestointikohteet, jotka eivät vielä markkinaehtoisesti toteudu joko tarvittavalla vauhdilla tai laajuudella, jotta voisimme vastata esimerkiksi Hiilineutraali Suomi 2035 -tavoitteeseen.

Valtion kehitysyhtiö Vaken avulla valtion on mahdollista ohjata merkittävä panostus digi- ja ilmastoinvestointeihin. Näin yhtiö asemoituisi sidosryhmien ja asiantuntijoiden tunnistamaan innovaatiorahoituksen pullonkaulaan: skaalaamaan esimerkiksi Business Finlandin tukemia ratkaisuja merkittävästi suurempaan mittaluokkaan. Vaken rahoituksen jälkeen ratkaisuilla olisi edellytykset kasvaa markkinaehtoisten toimijoiden ja esimerkiksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n rahoituksella.

Vake voisi olla merkittävä kansallisen, yksityisen ja EU-tason rahoituksen vivuttaja.  Pääomansa turvin Vake toimisi EU:n ilmasto- ja innovaatiorahoituksen kansallisena vastinkappaleena sekä yksityisiä sijoittajia aktivoivana tekijänä kymmenien ja satojen miljoonien eurojen yksittäisissä investointikohteissa.

Vaken ehdotetut neljä investointikategoriaa

1

Julkiset alustat

Enemmistö- tai kokonaan julkisomisteisten alustayhtiöiden pääomittaminen. Usein lainsäädännössä määritellyn mahdollisuuden kautta valtio voi perustaa yhtiömuotoisen toimijan avaamaan uudenlaista liiketoimintaa esimerkiksi viranomaistiedon rajapintaan.

2

PPP-kohteet (nk. Public Private Partnership)

Vähemmistöosuus julkisten ja yksityisten yhteisiä yhtiöitä pääomittaessa. Esimerkiksi kaupunkien, kuntien, yliopistojen, oppilaitosten, sairaanhoitopiirien tai energialiikelaitosten tiedon, osaamisen tai infrastruktuurin varaan rakentuva liiketoiminta kaupallisten toimijoiden kumppanuuksilla.

3

Teollisen mittaluokan digi- tai ilmastoinvestoinnit

Vähemmistöosuus tai pääomalaina merkittävän teollisen mittakaavan digi- tai ilmastoinvestoinnin saamiseksi liikkeelle. Vaken rahoitusosuuden roolina on aktivoida kokonaisuuteen mukaan kotimaista ja kansainvälistä yksityistä rahaa ja kirittää yrityksiä kunnianhimoisiin toteutuksiin digi- ja ilmastoratkaisuissa.

4

Rahastot

Sijoitus uudentyyppisiin digi- ja ilmastoinvestointeihin keskittyviin rahastoihin. Vaken on mahdollista sijoittaa rahasto-osuuksiin riskiä hajauttaakseen ja tukeakseen uudenlaisten rahastotuotteiden syntyä.

Valikko