Reaaliaikainen hiilijälkeni

Olen ilmastonmuutosuskovainen, eikä sitä olisi mittaushistorian lämpimimmän talven tarvinnut todistaa. Haluaisin kuitenkin ymmärtää, miten minä ja me kaikki vaikutamme omilla teoillamme ilmastoon ja ympäristöömme. Kaataessani maitoa lapsukaisilleni luen tölkistä yhden ratkaisun. Käyttämällä kanta-asiakaskorttia ja lataamalla matkapuhelinsovelluksen pystyisin ymmärtämään, miten ostokäyttäytymiseni vaikuttaa hiilijalanjälkeeni.

Professori Risto Saarinen kertoo tutkivansa, miksi ihminen toimii vasten parempaa tietoaan juuri ilmastoahdistuksen alueella (HS 9.2.2020). Hän muistuttaa, että ilmastonmuutos on luonnontieteellinen ongelma, jonka aiheuttaa ihmisen käytös. Taistelussa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan muun muassa sosiologista ja käyttäytymistieteellistä tietoa. Sitä saadaan ymmärtämällä meistä kertyvää dataa.

Näin liikumme kuluttaja-cleantechin alueelle. Se koostuu kuluttajille suunnatuista, resurssien käyttöä vähentävistä ratkaisuista, joita digitalisaatio ja kiertotalous läpileikkaavat. Jotta päästäisiin henkilökohtaiselle tasolle, jolloin tietoa olisi tuotu niin lähelle omaa napaa kuin mahdollista, pitäisi pystyä yhdistämään digitaalisuus ja hiilijalanjälki. Tällä hetkellä kuitenkin tarjotaan vain vähän ja sirpaleista tietoa hiilijalanjäljen ymmärtämiseksi.

Mikä olisikaan oivallisempi datan lähde kuin ostokäyttäytymisestämme kertovat kuitit – ja kaikki kuitit tasavertaisesti – eikä vain sen mukaan, mikä maksu- tai kanta-asiakaskortti kulloisessakin maksutilanteessa on käytössä. Siksi kaikkien kuittitietojen pitäisi olla saatavissa koneluettavassa muodossa ja avoimella nelikulmamallilla. Näin toimii muun muassa Siirto-maksujärjestelmä, joka noudattaa PSD2-maksupalveludirektiiviä.

Tämä mahdollistaisi muun muassa kuittitietoon pohjautuvien digitaalisten ostoperusteista hiilijalanjälkeäni kuvaavien sovellusten tekemisen ja niiden välisen aidon kilpailun. Tämä olisi käyttäjien kannalta ainoa järkevä vaihtoehto, sillä kukaan ei lataa sovellusta jokaisesta keskusliikkeestä tai maksukortista.

Kuittitietojen koneluettavuus on vain osa sitä kokonaisuutta, jonka tarkoitus on taloushallinnon ja koko talouden saattaminen reaali-aikaiseksi. Asian eteen ponnistellaan pohjoismaisessa rintamassa. Nordic Smart Government 3.0 -han-ke on laskenut, että vuodesta 2027 eteenpäin reaaliaikatalouden vaikutukset Pohjoismaissa säästöinä, harmaan talouden kitkemisenä ja uutena liiketoimintana olisivat 25–27 miljardia euroa vuodessa. Samalla saisimme tietoa ilmastonmuutoksen etenemistä hidastavien päätösten tueksi.

Pia Erkinheimon kolumni on ilmestynyt Tekniikka ja Talous -lehdessä 14.2.2020

Valikko