Vake kutsuu toimijat yhteistyöhön luomaan yhteistä dataa

Valtion kehitysyhtiö Vaken Terveydenhuollon digitalisaatio -seminaarissa 1.10. kuultiin eri tahojen näkemyksiä siitä, miten datalla voidaan ratkaista sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmia ja parantaa kansalaisten saamaa palvelua.

Tilaisuus on nähtävissä tallenteena ja puhujien esitysmateriaalit löytyvät täältä. Tilaisuuden tunnelmiin voi palata myös tilaisuudessa otettujen kuvien kautta.

Puhujien keskeisimmät viestit löytyvät myös alla olevasta yhteenvedosta.

**

Paula Laine aloitti Valtion kehitysyhtiö Vaken toimitusjohtajana heinäkuussa ja hänen ensimmäinen tehtävänsä on ollut luoda yhdessä Vaken hallituksen kanssa ehdotus yhtiön päivitetyksi strategiaksi. Tämän ehdotuksen keskeistä, Rinteen hallituksen ohjelmasta lähtökohtansa ammentavaa sisältöä Laine esitteli avauspuheenvuorossaan.

Vaken toiminta ehdotetaan ankkuroitavaksi kahteen tärkeään megatrendiin, digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen. Vaken ehdotettu uusi tehtävä löytyy markkinapuutteita korjaavassa roolissa.  Digi- ja ilmastoinvestoinnit tulevat  todennäköisesti tarvitsemaan merkittävää vauhdittamista seuraavien 10-15 vuoden aikana, ja meidän on pystytyttävä vastaamaan näihin haasteisiin samalla luoden uutta kasvua. Strategiassa on linjattu neljä investointikategoriaa, joita ovat sekä julkiset että PPP-alustat, kaupallisten investointien skaalaus sekä uudenlaisten rahastotuotteiden tuonti markkinoille.

Seminaarin teema olikin looginen, sillä digitalisaation mukanaan tuomilla uusilla ratkaisuilla on suuri tilaus sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Yhteiskäyttödatan syntetisoinnista ratkaisumalli sote-kentän haasteisiin

Vaken Terveydenhuollon ohjelman vetäjä Antti Larsio totesi, että sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi ja kansalaisten paremman hoidon turvaamiseksi tarvitaan dataa. Tällä hetkellä data on kuitenkin pirstaleista, etenkin palveluntuottajakentässä. Lisäksi kehittämistä haittaa selkeä haaste siitä, että kustannusten hyötyjä on usein eri kuin maksaja – esimerkiksi panostukset ennaltaehkäisyyn hyödyntävät perusterveydenhoitoa, ja panostukset perusterveydenhoitoon hyödyntävät erityissairaanhoitoa pienempinä potilasmäärinä.

Vaken ratkaisumallissa hoito- ja etenkin prosessidata tuotaisiin yhteiseen käyttöön, tietoturvaa ja yksityisyyden suojaa vaarantamatta. Datasta luotaisiin syntetisoituja tietoaltaita, joita voidaan käyttää avoimessa, kaupallisten ja sote-toimijoiden ekosysteemissä uusien sovellusten kehittämiseen. Kun siirrytään takaisin tunnisteelliseen dataan, tehdään kliininen evaluointi, minkä jälkeen palvelu voidaan ottaa käyttöön ja siltä odottaa vaikutuksia.

Vaikutukset – ja niiden myötä tuotot – syntyvät lyhyen, keskipitkän tai pitkän ajan kuluttua. Investoinnit kehitykseen tarvitaan kuitenkin heti. Jos markkina hoitaa itse rahoituksen, ei Vakea tarvita – ehdotetun strategiansa mukaisesti Vake rahoittaisi vain markkinapuutetta.

Lopuksi Larsio kutsuu kaikki kumppanit yhteistyöhön miettimään löytisikö ehdotetun kaltaisesta mallista ratkaisua sote-alan haasteisiin.

Rakenteinen data lähtökohta laadun, tehokkuuden ja asiakaskokemuksen parantamiseen palveluntuotannossa

HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen muistutti puheenvuoronsa aluksi, että digitaalisen palvelun pitäisi tähdätä samaan asiakaskokemukseen kuin minkä tahansa fyysisen palvelun. Julkisen terveydenhuollon toimijat ovat innokkaita kehittämään itse sähköistä asiointiaan, mutta kehitys on ollut hidasta.

Laadun kannalta datan keräily on kansallisesti vielä alkuvaiheessa, ja esimerkiksi toiminnanohjaus puuttuu lähes tyystin terveydenhuollon palveluista. Tehokkuuden näkökulmasta järjestelmät tai palvelut pitäisi ensin muotoilla uusiksi ja vasta sitten digitoida. Esimerkiksi ajanvarauksen ei pitäisi olla annettua vaan asiakkaan pitäisi päästä osallistumaan, jotta vältetään vastaanottoajan vaihtamisesta aiheutavaa työtä. Asiakaskokemuksen näkökulmasta taas pitäisi pyrkiä yhtenäiseen kokemukseen läpi asioinnin, aina ajanvarauksesta palautteenantoon, mikä ei sekään tällä hetkellä toteudu.

Tuominen toisti läpi esityksen mottoaan: ”Tieto pitää kerätä rakenteisesti, jalostaa ymmärrettäväksi ja vertailtavaksi ja käyttää lopulta toiminnanohjauksen pohjana.” Vain näin päädytään hänen mukaansa yhtenäiseen asiakaskokemukseen ja lopulta alkaa syntyä myös vaikuttavuutta ja säästöjä.

THL kansallisen terveystietovarannon kehittäjänä

Kansallisen tietopohjan hyödyntämisestä tekoälyn avulla kertoivat THL:n yksikönpäällikkö Arto Vuori sekä Aalto-yliopiston akatemiatutkija Pekka Marttinen.

Kuten HUSin Tuominen, rakenteisten tietokantojen puolesta puhui myös Arto Vuori. THL on Suomen suurin avoimen terveys- ja hyvinvointidatan tarjoaja. THL ylläpitää kansallisia, tauti- tai toimenpidekohtaisia rekistereitä, kuten syöpä- tai tekonivelrekisteriä sekä laajempia rekistereitä kuten HILMOa, jolla kerätään valtakunnallisesti tietoa väestön palvelujen käytöstä, hoitoonpääsystä sekä terveysongelmista ja epidemioista julkisen puolen lisäksi yksityisiltä palveluntarjoajilta.

Avoimen datan agregaattitaulukot eivät kuitenkaan riitä kun halutaan analyyttisesti hyöyntää tietovarantoja. Tällöin joudutaan menemään potilastasolle. Vuori pitikin Vaken ajatusta synteettisesta datasta hyvänä.

”Suomessa on hyvät lähtökohdat kansallisen tiedon keräämiseen, koska meillä on tietoja kerätty ja tallennettu digitaalisessa muodossa jo pitkään. Jos tietoa halutaan hyödyntää tutkimus- tai kehityskäyttöön, tulee eteen ongelma – kenelle soitan? Tieto on erittäin fragmentoitunutta”, Vuori kertoo.

THL:llä on suuret odotukset tulevan kehityksen suhteen. Jos HILMOsta tulee suunnitellusti reaaliaikainen ja koko Suomen kattava, kansallisten laaturekisterien kautta siihen voidaan yhdistää hoidon prosessimittaritietoja, jolloin saavutamme kansainvälisestikin mitattuna erittäin hyvän tietopohjan”, sanoo Vuori.

Aalto-yliopiston Pekka Marttinen valotti puheenvuorossaan THL:n ja Helsingin yliopiston koneoppimiseen ja rekisteritietoihin liittyvää yhteistyöstä.

Koneoppimisen haara syväoppiminen on ollut paljon pinnalla viime vuosina. Marttinen kertoi sillä viime vuosina toteutetuista läpimurtosovelluksesta – julkkisten synteettisten kasvokuvien simulointisovelluksesta automaattisia kuvatekstejä kuvan pohjalta generoivaan applikaatioon. Hän antoi myös esimerkkejä THL:n kanssa yhteistyössä toteutetuista ennustehankkeista, joita olivat rahan allokoimisen tueksi tehdyt ennusteet terveystuottajille, potilaan tulevien diagnoosien tai sairaalassoloajan ennakointimallit sekä mallit tulevien lääkärikäyntien määrän arvioimiseksi.

”Tulevaisuuden kiinnostavat koneoppimisen hyödyntämiskeinot voivat liittyä vaikkapa hoidon vaikutusten tai synteettisten potilaspolkujen ennustamiseen”, Marttinen visioi.

Asiakas kohti keskiötä dataa yhdistämällä

Tulevaisuuden teknologian avustamista sote-palveluista Etelä-Karjalassa kertoi Eksoten tietohallintojohtaja Toni Suihko.

Ensimmäiseksi hän muistutti holistisuuden tärkeydestä palveluiden optimoinnissa: Palvelujärjestelmän optimointi ei ole vain sairaalan tai terveyskeskuksen optimointia vaan siihen pitää ottaa mukaan aivan kaikki tahot, mukaanlukien koti. Myöskään yhden potilaskäynnin optimointi ei riitä.

”Optimointiin tarvitaan potilasdataa, mutta myös dataa prosessista”, Suihko huomautti.

Kuntien hajanaisesta järjestelmästä ollaan menossa kohti keskitettyä mallia. Samaan aikaan palvelut hajoavat yhä laajemmalle. Kun halutaan säästöjä, palveluita pitää viedä asiakkaiden koteihin.

Eksotella on käytössä virtuaalikäynnit ja lääkerobotit, joilla saadaan mukavasti säästöjä. E-käyntien säästö perustuu turhien asiakaskäyntien poisjäämiseen.

”Pyrimme ennustamaan ihmisten palvelukäyttäytymistä. Milloin ihminen tulee tarvitsemaan enemmän palveluita? Asiakkaalla ei välttämättä ole mitään kliinistä tarvetta, vaan tarvitaan vain erilaisia palveluja. Kun hajanainen tieto saadaan koottua yhteen, voidaan herätä asiakkaan tilanteeseen ja löytää hänelle asianmukainen palvelu tai hoito”, Suihko summaa.

”Kun rahat loppuu, ajattelu alkaa. Nyt Suomessa on loppumassa rahat – on ajattelun aika”, Toni Suihko päätti puheenvuoronsa.

Valikko